SISÄLLYSLUETTELO

Seuran pelisääntöjen lukijalle

1. Kiekkoreipas ry:n organisaatio
2. Kiekkoreippaan perusarvot ja tulevaisuuden visiot
3. Kiekkoreipas Sinettiseura
4. Joukkueiden toimihenkilöt ja tehtävät
  4.1. Valmentajat
  4.2. Joukkueenjohtajat
  4.3. Huoltajat
  4.4. Rahastonhoitaja
  4.5. Sisäinen tilintarkastaja
  4.6. Ympäristövastaava
5. Seuran ja joukkueiden toiminta
  5.1. Joukkueen muodostaminen ja sarjatoiminta
  5.2. Kasvatukselliset tavoitteet
  5.3. Harjoitukselliset tavoitteet
  5.4. Kilpailulliset tavoitteet
  5.5. Peluuttaminen otteluissa
  5.6. Poissaoloista ilmoittaminen
  5.7. Pelaajien ja vanhempien pelisäännöt joukkueessa
  5.8. Pelaajakartoitukset ja valinnat
  5.9. Pelaajan siirtyminen seuran sisällä joukkueesta toiseen
  5.10. Pelaajan siirtyminen seurasta toiseen
  5.11. Pelaamisen lopettaminen
  5.12. Jäävuorojen jakaminen
  5.13. Maalivahdin varusteet
  5.14. Logo ja edustusasut
  5.15. Kysymykset ja ongelmanratkaisumenetelmä
6. Kiekkoreippaan taloustoiminta
  6.1. Joukkueen taloustoiminta
  6.2. Joukkueen rahat ja omaisuus
  6.3. Joukkueen pankkitilin käyttöoikeus
  6.4. Myynti ja talkoot
  6.5. Joukkueen hankinnat
  6.6. Joukkueen = seuran rahavarojen ja omaisuuden siirtyminen
  6.7. Taloudelliset asiat pelaajasiirron yhteydessä
  6.8. Joukkueen loppuminen tai jakautuminen
7. Hoppy Hockey toiminta ja talous
  7.1. Organisaatio
  7.2. Leijonakiekkokoulu
  7.3. Hoppy Hockey Liigat
  7.4. Harrastejoukkueet
  7.5. Kasvatukselliset tavoitteet
  7.6. Urheilulliset tavoitteet
  7.7. Taloustoiminta
8. Aikuisten harrasteryhmät
9. Pelicanstie
10. Yhteistoimintaseurat ja -muodot
11. Jääkiekkoilijan ympäristövaikuttaminen
12. Vanhempien tuki lasten harrastuksessa
  12.1. Äidin ja Isän rooli
  12.2. Katsoja

SEURAN PELISÄÄNTÖJEN LUKIJALLE

Kiekkoreipas on jääkiekon erikoisseura, jonka toiminta-ajatuksena on tarjota Lahden seudun kaikille 4-20 -vuotiaille lapsille ja nuorille mahdollisuus harrastaa jääkiekkoa oman tasonsa ja halunsa mukaan.

Ensimmäiset askeleet jääkiekkoiluun otetaan Leijonakiekkokoulussa, joka on tarkoitettu 4-7 -vuotiaille pojille ja tytöille. Kiekkoreippaassa on päädytty joukkuerakenteeseen, jossa on kaikissa ikäluokissa (F1-A) edustusjoukkueet Suomen Jääkiekkoliiton ja Hämeen alueen sarjoissa. Edustusjoukkuetoiminnan rinnalle muodostetaan vuosittain eri ikäryhmiin harrastejoukkueita, eli Hoppy Hockey -joukkueita.

Päijät-Hämeen junioriseurojen yhteinen projekti, Pelicanstie, on luotu alueen juniorikiekkoilun kehittämiseksi yhdessä Pelicansin kanssa. Kiekkoreipas toimii Pelicans liigaorganisaation kasvattajaseurana.

Seuran pelisäännöt on tehty jokaiselle toimintaamme mukaan tulevalle ja jo mukana olevalle perheelle. Pelisäännöissä annetaan tietoa muun muassa seuran tavasta toimia sekä kuvaillaan joukkueiden toimintaa, toimihenkilöiden tehtäviä ja kerrotaan vanhempien roolista lasten harrastamisessa. Tämä pelisääntöopas tulee käydä läpi vanhempainilloissa ja jakaa jokaiselle toiminnassa mukana olevalle perheelle, joiden tulee sitoutua omalla toiminnallaan seuramme yhteisiin pelisääntöihin.

Pelisääntöjen noudattamista joukkueessa valvoo joukkueen johtoryhmä, mutta kokonaisvastuun sääntöjen noudattamisesta kantaa koko joukkueen vanhempainryhmä. Tämän lisäksi noudatetaan Kiekkoreipas ry:n sääntöjä.

KIEKKOREIPAS RY    Hallitus 2010

1. KIEKKOREIPAS RY:N ORGANISAATIO

Kiekkoreipas ry on perustettu 15.7.1975. Seuran jäseneksi pääsee jokainen hallituksen hyväksymä henkilö, joka sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä ja päätöksiä. Seuran asioita hoitaa ja sitä edustaa kevätkokouksen kahdeksi vuodeksi kerrallaan valitsema hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 6-10 jäsentä. Seuralla on kaksi virallista kokousta; kevätkokous, joka on pidettävä maaliskuun loppuun mennessä ja syyskokous, joka on pidettävä syyskuun loppuun mennessä. Virallisiin kokouksiin osallistuminen edellyttää seuran jäsenyyttä.

Kevätkokouksessa käsitellään mm. seuraavat asiat:

• Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle
• Määritetään jäsenmaksun suuruus
• Hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio

Syyskokouksessa käsitellään mm:

• Vuosikertomus
• Tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus
• Vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

Seuran päivittäisestä toiminnasta vastaavat; toiminnanjohtaja, toimistopäällikkö, valmennuspäällikkö ja junioripäällikkö. Tehtävän kuvat ovat pääkohdiltaan seuraavat:

• Toiminnanjohtaja vastaa seuran valitsemien perusarvojen ja strategian toteutumisesta. Toiminnanjohtaja vastaa seuran johtamisesta ja kehittämisestä sekä osallistuu junioritoiminnan käytännön toteuttamiseen.
• Toimistopäällikkö vastaa seuran taloudenhoidosta ja sen kehittämisestä. Toimistopäällikkö ohjaa, kehittää ja auttaa seuran juniorijoukkueiden toimihenkilöitä käytännön toiminnassa sekä valvoo seuran toimintasuunnitelman taloudellista toteutumista.
• Valmennuspäällikkö vastaa seuran jääkiekko- ja urheilutoiminnan sekä valitun valmennus- ja ohjauslinjan kehittämisestä ja toteuttamisesta. Valmennuspäällikkö vastaa alueellisesti Pelicanstien toteuttamisesta.
• Junioripäällikkö vastaa seuran nuorempien ikäluokkien, Leijonakiekkokoulun ja F-E -junioreiden, valmennus- ja ohjauslinjan kehittämisestä ja toteuttamisesta.

2. KIEKKOREIPPAAN PERUSARVOT JA TULEVAISUUDEN VISIOT

Kiekkoreippaan perusarvoina halutaan toiminnassa korostuvan:

• Iloista liikuntaa
• Avointa toimintaa
• Reilu meininki
• Yhdessä kasvaminen
• Toisista välittäminen

Kiekkoreippaan missio on:

• Tarjota kaikille lahtelaisille mahdollisuus harrastaa jääurheilua harraste- ja kilpatasolla
• Motivoida läpi elämän jatkuvaan liikunnalliseen ja terveelliseen elämäntapaan

Kiekkoreippaan visio on olla:

• Laadukkaasti johdettu
• Ammattimaisesti toimiva
• Suomen paras jääkiekon junioriseura

 3. KIEKKOREIPAS SINETTISEURA

Suomen Jääkiekkoliitto haluaa nostaa jäsenseurojensa junioritoiminnan tasoa ennen kaikkea laadun kehittämisen kautta. Laadun ulkoiseksi merkiksi on liitto valinnut Sinetin, joka kuvaa luotettavuutta ja tasokkuutta. Sinettiseura on SJL:n erityinen yhteistyökumppani, joka haluaa tasapuolisesti ottaa lasten ja nuorten tarpeet ja toiveet entistä enemmän huomioon toiminnassaan. Jääkiekkoliitto tukee Sinettiseurojaan erityispalveluin, kuten omilla koulutuksilla, materiaaleilla ja rahallisella koulutustuella.

Kiekkoreipas vastaanotti Sinetin 22.2.1997, ollen näin Hämeen ensimmäinen ja valtakunnan yhdeksäs kiekkoseura, jolle tämä laadukkaan nuorisotoiminnan tunnustus on myönnetty Nuori Suomi -ohjelman mukaisesta kasvatustyöstään.

SINETTISEURAN LUPAUKSET

• Seura pitää huolta jokaisesta mukana olevasta lapsesta ja nuoresta ”Jokaiselle hänen motivaatioidensa mukaista liikuntaa”
• Seuran junioritoiminta on kasvatuksellista ja jäsenistö sitoutetaan seuran toimintalinjaan
• Seuran johto on informoitu ja sitoutunut Jääkiekkoliiton linjaamiin lasten liikunnan periaatteisiin
• Seurassa on nuorisotoiminnasta vastaava asiansa osaava valmennuspäällikkö ja/tai junioripäällikkö
• Seuralla on kirjallinen urheilutoiminnan sekä hallinnon toimintalinja seuran toimintaperiaatteista ja -tavoista
• Seurassa kiitetään kaikkia seuratyöntekijöitä heidän tekemästään arvokkaasta työstä
• Seuralla on ongelmanratkaisutyöryhmä
• Seuran junioritoiminnassa aktivoidaan monipuoliseen ja määrällisesti riittävään liikuntaan
• Seuran valmentajat ovat käyneet kunkin ikäluokan toimintaan suunnatun Jääkiekkoliiton lasten ja nuorten valmentamiseen tarkoitetun koulutuksen
• Seurassa huolehditaan suunnitelmallisesti ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittämisestä
• Seurassa on ajankohtaiset sekä päivitetyt Jääkiekkoliiton koulutus- ja valmennusoppaat sekä muu urheilun tukimateriaali käytössä

4. JOUKKUEIDEN TOIMIHENKILÖT JA TEHTÄVÄT

Joukkueiden toimihenkilöt valitsee vanhempainkokous, paitsi valmentajat, joiden valinnasta vastaa valmennuspäällikkö. Jääkiekkojoukkueen muodostavat pelaajat ja johtoryhmä. Johtoryhmään kuuluvat valmentajat, joukkueenjohtajat, huoltajat ja rahastonhoitaja. Lisäksi vanhempainkokouksen tulee valita joukkueelle sisäinen tilintarkastaja ja ympäristövastaava.

Johtoryhmän jäsenet vastaavat yhteisesti joukkueen asettamien urheilullisten ja kasvatuksellisten tavoitteiden noudattamisesta sekä näihin pyrkimisestä. Heidän tulee omalla asenteellaan ja toiminnallaan edistää seuran positiivista julkisuuskuvaa ja huolehtia ympäristövaikutuksista edustaessaan Kiekkoreipasta. Esiintyminen joukkueen tilaisuuksissa alkoholin vaikutuksen alaisena on kiellettyä. Samoin näkyvää tupakkatuotteiden käyttöä on vältettävä. Joukkueen johtoryhmä valvoo, että pelaajat noudattavat aina joukkueen kokoontuessa ehdotonta alkoholin, tupakkatuotteiden ja nuuskan käyttökieltoa. Joukkueen johtoryhmän jäsenten on oltava seuran jäseniä, jolloin he myös sitoutuvat noudattamaan seuran ja liiton sääntöjä.

Johtoryhmän jäsenten tulee tiedostaa, että heidän käytöksensä vaikuttaa siihen kuvaan, joka joukkueesta, seurasta ja koko jääkiekkoväestä muodostuu.

4.1. VALMENTAJAT

• Laatii sekä vastaa joukkueen urheilu- ja kasvatustoiminnan suunnittelusta ja toteutumisesta yhteistyössä joukkueen johtoryhmän kanssa
• Läsnäolovelvollisuus kaikissa joukkueen harjoitus- ja ottelutapahtumissa
• Tekee harjoitus- ja ottelusuunnitelman koko kauden ajalle, sekä huolehtii yhdessä joukkueenjohtajan kanssa viikkosuunnitelmien tekemisestä ja niiden toimittamisesta pyydettyyn päivämäärän mennessä toimistolle jäävuorojen jakoa varten
• Vastaa harjoitusten, otteluiden ja testien käytännön toteuttamisesta, johtamisesta sekä niiden kirjaamisesta. On velvollinen pyydettäessä raportoimaan annettujen ohjeiden mukaisesti toiminnasta valmennus- / junioripäällikölle
• Sitoutuu ohjaamaan ja peluuttamaan joukkuettaan seuran kasvatuksellisten, harjoituksellisten ja kilpailullisten tavoitteiden mukaisesti
• Suorittaa pelaaja-arvioinnit ja osallistuu kartoitustapahtumiin valmennuspäällikön antamien ohjeiden mukaisesti
• Osallistumis- ja alustusvelvollisuus pyydettäessä vanhempainkokouksissa
• Käy läpi pelisääntökeskustelut pelaajien ja vanhempien kanssa ja toimittaa tuotokset valmennuspäällikölle 1.10. mennessä. Nuorempien ikäluokkien, F-D pelaajat ja vanhemmat, pelisäännöt toimitetaan myös Jääkiekkoliittoon.
• Osallistuu mahdollisuuksiensa mukaan itsensä ja toiminnan kehittämiseksi seuran sisäisiin, SJL:n, SLU:n tai muun vastaavan yhteisön järjestämiin koulutustilaisuuksiin
• Laatii joukkueen urheilutoiminnan kausikertomuksen kauden päätteeksi yhteistyössä joukkueen johtoryhmän kanssa

4.2. JOUKKUEENJOHTAJAT

• Laatii sekä vastaa joukkueen toimintasuunnitelman tekemisestä ja sen toteutumisesta yhteistyössä joukkueen johtoryhmän kanssa
• Laatii yhdessä rahastonhoitajan ja valmentajien kanssa talousarvion (budjetin) syyskuun loppuun mennessä. Tilikausi on 1.5.–30.4. Esittelee ja hyväksyttää talousarvion joukkueen vanhempainkokouksessa
• Vastaa valmentajien kanssa toimintasuunnitelman ja talousarvion toteutumisesta kauden aikana
• Laatii joukkueen kausikertomuksen yhteistyössä joukkueen johtoryhmän kanssa
• Vastaa ja valvoo, että joukkueen toiminta on kaikilta osin seuran laatimien toimintaperiaatteiden mukaista
• Toimii joukkueen edustajana sekä edunvalvojana
• Toimii yhdyssiteenä seuran, joukkueen, pelaajien, vanhempien ja johtoryhmän välillä sekä tukee toiminnallaan valmentajien työrauhaa
• Vastaa joukkueen omatoimisen, sekä seuran yhteisten varainhankintojen suunnittelusta ja toteutuksesta joukkueessaan
• Hyväksyy joukkueen maksut
• Tekee yhdessä valmentajien kanssa viikkosuunnitelmalistat, ja toimittaa ne pyydettyyn päivämäärän mennessä toimistolle jäävuorojen jakoa varten
• Vastaa kaikesta tiedottamisesta, joukkueen ”postilokeroiden” tyhjentämisestä ja sähköpostiviestien lukemisesta riittävän usein sekä tiedotteiden jakamisesta vähintään joukkueen kaikille toimihenkilöille
• Tutustuu kilpailu- ja pelisääntöihin sekä tiedottaa niitä koskevista asioista pelaajia ja johtoryhmää. Internetin kautta löytyy SJL:n ja Hämeen     alueen sivuilta ajankohtaista tietoa, yhteystietoja, sekä erilaisia yleisimmin tarvittavia lomakepohjia. www.finhockey.fi 
• Huolehtii siitä, että pelaajat käyttävät kaikkia niitä varusteita, joita säännöt edellyttävät
• Hoitaa seurojen väliset pelaajasiirrot valmennuspäällikön kautta (katso tarkemmin kohta 5.10.)
• Huolehtii pelipassin ottamisesta pelaajille sekä johtoryhmän jäsenille ohjeiden mukaisesti. Tutustuu vakuutusohjeisiin ja selvittää pelaajille     vakuutuksen antaman turvan, sekä menettelytavan tapaturman sattuessa. Varmistaa ennen sarjakauden alkua, että kaikilla on pelipassi.
• On läsnä otteluissa aina ja harjoituksissa tarvittaessa
• Toimii matkanjohtajana ottelu-, turnaus- ja harjoitusmatkoilla
• Järjestää matkojen kuljetukset, ateriat, välipalat ja mahdolliset majoitukset yhteistyössä valmentajien kanssa
• Hoitaa kotiotteluiden järjestelyt; tuomarit, toimitsijat, kuuluttajat, vierasjoukkueille tiedottamisen, musiikin, pöytäkirjat, ottelutulosilmoitukset jne.
• Vastaa omien turnausten järjestelyistä erillisten turnausohjeiden mukaisesti
• Osallistuu joukkueenjohtajien kokouksiin, sekä mahdollisuuksiensa mukaan itsensä ja toiminnan kehittämiseksi seuran sisäisiin, SJL:n, SLU:n     tai muun vastaavan yhteisön järjestämiin koulutustilaisuuksiin
• Huolehtii seuran muista antamista tehtävistä

Jotta joukkueenjohtaja voi suoriutua kaikista tehtävistään, on joukkueen hyvä valita vanhempainkokouksessa vähintään kaksi joukkueenjohtajaa, jotka sopivat keskinäisestä työnjaostaan. Esimerkiksi toinen joukkueenjohtaja voi keskittyä hoitamaan talousasiat sekä tiedottamisen ja toinen urheilulliset asiat. Lisäohjeita joukkueenjohtajana toimimisesta saa joukkueenjohtajien kansiosta, joka on tilattavissa SLU:n myyntipalvelusta.

4.3. HUOLTAJAT

• Vastaa omalta osaltaan joukkueen urheilullisten ja kasvatuksellisten tavoitteiden noudattamisesta ja toteutumisesta yhdessä joukkueen johtoryhmän kanssa
• Läsnäolovelvollisuus aina harjoituksissa ja otteluissa
• Vastaa joukkueen varustekopin ja varustelaukun kunnossapidosta ja täydennyksistä
• Huolehtii joukkueen ensiaputarvikkeiden valmiudesta ja saatavilla olosta
• Huolehtii luistinten teroittamisesta, joukkueen varusteiden sopivuudesta sekä pelipaidoista
• Vastaa joukkueen nestehuollosta harjoituksissa ja otteluissa
• Huolehtii ensiavusta harjoituksissa ja otteluissa
• Edellyttää pelaajilta asianmukaista huolellisuutta ja siisteyttä
• Huolehtii joukkueen toiminnan ympäristövaikutuksista
• Osallistuu mahdollisuuksiensa mukaan itsensä ja toiminnan kehittämiseksi seuran sisäisiin, SJL:n, SLU:n tai muun vastaavan yhteisön järjestämiin koulutustilaisuuksiin

4.4. RAHASTONHOITAJA

• Osallistuu seuran järjestämiin taloushallinnon koulutustilaisuuksiin
• Huolehtii kirjanpidosta ja taloushallinnosta saatujen ohjeiden mukaisesti
• Toimii joukkueen yhteyshenkilönä pankkiin

Vastaa:

• Laskujen oikeellisuuden tarkastamisesta ja maksamisesta
• Myyntilaskujen laatimisesta ja lähettämisestä
• Saatavien valvonnasta
• Joukkueen käteisvaroista
• Tositeaineiston lajittelusta, tositenumeroinnista ja tiliöinnistä saamiensa ohjeiden mukaisesti
• Kirjanpitoaineiston toimittamisesta seuraavan kuukauden 15.päivään mennessä seuran toimistolle
• Tulosteiden tarkastuksesta
• Palkkakorttien täyttämisestä henkilöittäin/kuukausittain, toimittamisesta toimistolle tammikuun ja toukokuun 15.päivään mennessä
• Kirjanpitomateriaalin toimittamisesta joukkueen sisäiselle tilintarkastajalle kaksi kertaa kaudessa, tammikuussa ja toukokuussa

4.5. SISÄINEN TILINTARKASTAJA

• Tarkastaa joukkueen kirjanpitoaineiston oikeellisuuden, pankkitilien ja kassan saldot, kausimaksukertymän sekä talouden ja hallinnon yleensä
• Tuo joukkueen johtoryhmälle mahdolliset korjausehdotukset ja menetelmäparannukset
• Antaa suorittamastaan tarkastuksesta kauden päätyttyä tarkastuslausunnon, joka liitetään joukkueen kirjanpitoaineistoon
• Suorittaa tarkastuksen vähintään kaksi kertaa tilikauden aikana, tammikuussa ja toukokuussa

4.6. YMPÄRISTÖVASTAAVA

• Vastaa seuran hallituksen hyväksymän ympäristöohjelman toteuttamisesta ja kehittämisestä joukkueessa
• Osallistuu ympäristövastaavien yhteisiin palavereihin ja koulutustilaisuuksiin
• Välittää saadun ympäristötiedon joukkueen pelaajille, johdolle ja pelaajien vanhemmille
• Vastuu sovittujen toimintojen toteuttamisesta joukkueen toiminnassa
• Ympäristöasioiden kehittäminen ja uusien ideoiden luominen ja etsiminen
• Joukkueen ja vanhempien ympäristötoimintaan motivointi ja aktivointi
• Yhteydenpito seuran ympäristöpäällikköön
• Tehtävien opetus seuraajalle
• Mahdollinen raportointi

5. SEURAN JA JOUKKUEIDEN TOIMINTA

5.1. JOUKKUEEN MUODOSTAMINEN JA SARJATOIMINTA

Uusia edustusjoukkueita perustetaan vuosittain F1-ikäluokkaan Kiekkoreippaan Hoppy Hockey toiminnassa edellisellä kaudella mukana olleista pelaajista. Hoppy Hockey F2-ikäluokan halukkaille pelaajille pyritään järjestämään kauden aikana joukkuetoiminnan ohessa ylimääräisiä jääharjoituksia erillisen harjoitusryhmän muodossa. Lisäksi F2-ikäluokan pelaajille pyritään järjestämään keväälle oma turnaus, josta edustusjoukkueena toimiminen seuraavalle kaudelle alkaa.

Kiekkoreipas organisoi joukkueiden muodostamisen sekä toiminnan SJL:n ja Hämeen alueen sääntöjen ja ideologian mukaisesti.

F1-E1 -ikäluokissa toiminnan painopiste kohdistuu koko ikäluokkaa koskevaan samanmuotoiseen toimintaan. Tämä tarkoittaa sitä, että harjoittelu tapahtuu koko ikäluokan kesken yhteisesti tai tasoryhmissä toimien. Pelaavat joukkueet voidaan koota aina uudestaan eri muotoihin tulevia pelejä ja turnauksia varten.

D2 ja D1 -ikäluokissa muodostetaan tason mukaiset harjoitusryhmät, joista muodostetaan tarvittava määrä peliryhmiä alueen eri sarjatasoille. Pelaajien siirtyminen harjoitus-/peliryhmien välillä on mahdollista alueen erikoissääntöjen mukaisesti.

C2 ja C1 -ikäluokan joukkueet muodostetaan yhdessä Päijät-Hämeen seurojen kanssa siten, että Kiekkoreippaassa on alueen ykkösjoukkue ja muiden joukkueiden muodostamiseen vaikuttavat kulloinkin ikäluokan pelaajamäärät, sarjatoiminnan taso ja muoto.

B1 ja B2 -ikäluokissa alueen ykkösjoukkueet muodostetaan Kiekkoreippaaseen ja muut joukkueet yhdessä alueen muiden seurojen kanssa.

C, B ja A -ikäluokissa joukkue- ja pelaajavalinnat tehdään yhteistyössä alueen seurojen kanssa Kiekkoreippaan valmennuspäällikön johdolla. Näihin ikäluokkiin pelaajia otetaan myös Päijät-Hämeen ulkopuolisista seuroista.

Kaudesta 2010–2011 alkaen C1, B2 ja B1 -joukkueet pelaavat Pelicans nimellä.

5.2. KASVATUKSELLISET TAVOITTEET

Kiekkoreipas tukee kotien kasvatustyötä pyrkien osaltaan kasvattamaan pelaajiansa:

• Urheilulliseen ja terveelliseen elämäntapaan
• Omatoimisuuteen, myönteisyyteen ja itseensä luottamiseen
• Muiden huomioon ottamiseen ja ryhmässä toimimiseen
• Erilaisten ihmisten kanssa ja vaihtelevissa olosuhteissa toimimiseen
• Omista tehtävistä, varusteista, ympäristöstä ja hygieniasta huolehtimiseen
• Sääntöjen ja yhteisten sopimusten noudattamiseen
• Ajankäytön ja oman elämän hallintaan

Kiekkoreipas pyrkii tarjoamaan pelaajilleen pelaamisen ohessa ja sen jälkeisenä aikana myös mahdollisuuden kehittää itseään seuratoiminnan eri muodoissa toimimiseen.

5.3. HARJOITUKSELLISET TAVOITTEET

Kiekkoreippaassa noudatetaan SJL:n eri ikäluokkia koskevia suosituksia oppimistavoitteissa ja harjoittelun ohjelmoinnissa.

F-E -junioreissa on pääpaino pelaajien henkilökohtaisten lajitaitojen ja liikunnallisten ominaisuuksien monipuolisessa kehittämisessä.

D-A -junioreiden harjoittelussa korostuvat myös pelitaitojen, fyysisten ominaisuuksien ja pelaajien välisen yhteistyön harjoittaminen.

Pelaajia kannustetaan ottamaan vastuuta kehittymisestään joukkueharjoittelun lisäksi myös omatoimisesti harjoittelemalla.

5.4. KILPAILULLISET TAVOITTEET

Kiekkoreippaan pyrkimyksenä on peluuttaa jokaisen ikäluokan joukkuetta alueen tai liiton ylimmällä mahdollisella sarjatasolla, jossa toiminta on kulloinkin tarkoituksenmukaisinta joukkueen kilpailulliseen tasoon nähden.

Kiekkoreipas ei aseta varsinaisia kilpailullisia tavoitteita F1-D1 -ikäluokan joukkueille. Tavoitteena on ensisijaisesti monipuolinen sekä tavoitteellinen pelaajien yksilöllisten pelitaitojen kehittäminen.

C1, B2 ja B1 -ykkösjoukkueilla on kilpailullisena tavoitteena pelata SM-sarjassa.

5.5. PELUUTTAMINEN OTTELUISSA

Peliryhmät muodostetaan siten, että kaikkia pystytään peluuttamaan kauden aikana siten, että harrastus pysyy mielekkäänä kyseisessä joukkueessa ja sarjatasolla pelattaessa. Peliaikaa taataan pelaajille, jotka täyttävät sekä yleisesti hyväksytyt käyttäytymis- että pelaajien itsensä laatimat joukkuesäännöt.

Ikäluokkakohtaiset ohjeistukset määritetään tarkemmin seuran urheilutoiminnan suunnitelmassa. Valmentajat esittävät ikäluokkakohtaiset suunnitelmat vanhempainkokouksessa kauden alussa.

Huom.! Sairaita ja loukkaantuneita ei tule peluuttaa terveyden kustannuksella. Sairauden aiheuttaman tauon jälkeen toimintaan palataan harjoittelun kautta ja vasta kun fyysinen terveydentila sallii, osallistutaan peleihin.

5.6. POISSAOLOISTA ILMOITTAMINEN

Pelaajan tulee ilmoittaa poissaoloistaan niin pian kuin se on tiedossa ja mahdollista. Ilmoitus tehdään ensisijaisesti joukkueen vastuuvalmentajalle ja vasta toissijaisesti joukkueen muille toimihenkilöille. Pelaajaa ei saa rangaista harjoittelu-, pelikielto- tai muulla vastaavanlaisella sanktiolla, jos hän on ilmoittanut poissaoloistaan asianmukaisella tavalla.

Poissaoloista ilmoittaminen kuuluu selkeästi kasvatuksellisiin tavoitteisiin opeteltaessa huolehtimaan omasta toiminnasta ja sen vaikutuksesta joukkueen toimintaa. Tässäkin asiassa vastuullisuus on ”hyve” ja välinpitämättömyys ”pahe”. Esim. pelaajaa, joka ei ole ilmoittanut koko viikon aikana harjoituksista poissaoloistaan ennen viikonlopun peliä, ei tule nimetä ottelukokoonpanoon.

5.7. PELAAJIEN JA VANHEMPIEN PELISÄÄNNÖT JOUKKUEESSA

Seura edellyttää, että kaikkien F1-D1 -joukkueiden johtoryhmät ja lasten vanhemmat tekevät yhteistyössä vuosittain joukkueen omat kirjalliset pelisäännöt, jotka vahvistetaan vanhempien allekirjoituksin.

Samoin seura edellyttää, että kaikkien F1-A -ikäryhmien pelaajat tekevät omalta osaltaan valmentajien kanssa vastaavat pelisäännöt, joista tiedotetaan myös johtoryhmälle ja vanhemmille.

Pelisääntökeskustelujen keskeisimpinä aiheina tulee käsitellä:

• Toiminnan monipuolisuus ja viihtyvyys
• Urheilullinen elämäntapa
• Tasavertaisuus ja vastuullisuus
• Kilpailullisuus ja peluuttaminen
• Joukkueen yhteiset toimintatavat ja tavoitteet

Kopiot edellä mainituista pelisäännöistä toimitetaan 1.10. mennessä seuran valmennuspäällikölle. Nuorempien ikäluokkien, F-D pelaajat ja vanhemmat, pelisäännöt toimitetaan myös Jääkiekkoliittoon.

5.8. PELAAJAKARTOITUKSET JA VALINNAT

Pelaajakartoitustapahtumia järjestetään pääasiassa keväällä kauden päättyessä tasojoukkueiden muodostamista sekä uusien pelaajien tarkkailemista varten. Tarkoituksena on saada valmentajien tekemien pelaaja-arviointien lisäksi niitä tukevaa tietoa pelaajavalintoja tehtäessä.

Päijät-Hämeen alueella olevien Kiekkoreippaan yhteistoimintaseurojen kanssa noudatetaan yhteisesti hyväksyttyä yleistä toimintatapaa pelaajien siirtymisestä Kiekkoreippaaseen eri ikäluokissa. Periaatteena on, että F1-D1 -ikäluokissa pelaajat pelaavat ensisijaisesti oman seuransa joukkueissa, jos se on toiminnan kannalta mahdollista. Kiekkoreippaan C2, C1 ja B -ikäluokan tasojoukkueiden pelaajakartoituksissa pyritään puolestaan antamaan mahdollisuus muillekin kuin yhteistoimintaseurojen pelaajien kehittymiselle kilpailullisissa tavoitteissaan ”Pelicanstiellä”.

Pelaajavalintoihin vaikuttaa pelaajan omien toiveiden ja halukkuuden lisäksi yleiset valintakriteerit, joiden kautta pelaajaa arvioidaan.

5.9. PELAAJAN SIIRTYMINEN SEURAN SISÄLLÄ JOUKKUEESTA TOISEEN

Pelaajan siirtymistä joukkueesta toiseen käsittelevissä alla olevista kohdista, tekee valmennuspäällikkö lopullisen päätöksen kuultuaan tapauskohtaisesti pelaajan, vanhempien ja valmentajien mielipiteitä asioista.

• Siirtyminen samassa ikäluokassa toiseen tasavahvaan joukkueeseen, tai ikäluokan ykkösjoukkueeseen
• Pelaaminen vuotta nuorempien ikäluokassa (mahdollinen 1.10. jälkeen syntyneille)
• Pelaaminen omaa ikäluokkaansa vanhemmassa joukkueessa arvioidaan tapauskohtaisesti lähtökohtana pelaajan taitotaso ja fyysinen kehitys
• Pelaaminen kahden ikäluokan yksittäisiä pelejä esim. loukkaantumisten takia

5.10. PELAAJAN SIIRTYMINEN SEURASTA TOISEEN

Pelaajan vaihtaessa seuraa, tulee hänen aina ensimmäiseksi ilmoittaa halustaan siirtyä vanhan seuran valmennusvastaavalle ja saada hyväksyntä siirtoon. Siirto vahvistetaan uudessa seurassa, jonka jälkeen siirtopaperi allekirjoitetaan pelaajan tai huoltajan toimesta ja kirjaamismaksu maksetaan Jääkiekkoliittoon.

Kiekkoreippaassa on käytäntö, että uuden pelaajan tullessa seuraan, hän on itse ensisijaisesti velvollinen maksamaan pelaajasiirtomaksun. Joukkue voi käytännöstä poiketen omasta aloitteesta maksaa pelaajasiirtomaksun, jolloin tämä käytäntö tulee koskea tasapuolisesti joukkueen kaikkia pelaajia.

Vuosittain tehtävä Junioriyhteistyösopimus mahdollistaa pelaajien siirtymisen sopimusseurojen välillä myös kilpailukauden aikana.

Pelaajan, joka haluaa siirtotodistuksen seurastamme tai siirtyä seuraamme, tulee hoitaa kaikki velvoitteet joukkuetta sekä seuraa kohtaan. Kuten esim. maksaa kaikki maksunsa ja palauttaa seuran varusteet.

Huom! Pelaaja voi osallistua toisen seuran harjoituksiin tai harjoitusotteluihin vain oman seuransa valmennuspäällikön / valmennusvastaavan luvalla.

Mahdollisista seurojen välisistä pelaajasiirroista neuvottelevat keskenään ainoastaan seurojen valmennuspäälliköt / valmennusvastaavat. Pelaajan ”värvääminen” toisesta seurasta on kielletty!

5.11. PELAAMISEN LOPETTAMINEN

Pelaajan lopettaessa pelaamisen Kiekkoreippaassa, hän palauttaa kaikki joukkueelta / seuralta saamansa varusteet takaisin. Kaikki maksetut rahat, Kiekkokirjaan kerätyt mainosrahat ym. rahat sekä omaisuus jäävät joukkueen = seuran tilille.

5.12. JÄÄVUOROJEN JAKAMINEN

Jäävuorojen jakamisesta vastaavat seuran toiminnanjohtaja ja/tai valmennuspäällikkö, joille joukkueiden tulee toimittaa viikkosuunnitelmat pyydettyyn päivämäärään mennessä. Jäävuoroja jaetaan 2-(4) viikon jaksoissa sitä mukaan kuin se on käytännön syistä mahdollista. Viikkosuunnitelmissa tulee selvitä joukkueiden sovitut tapahtumat (esim. salivuorot, ottelut, pakolliset vapaapäivät jne.), jotka vaikuttavat jäävuorojen tarpeeseen ja mahdollisuuteen käyttää annettavia vuoroja.

Joukkueet ovat velvollisia käyttämään suunnitelman mukaisesti myönnetyt vuoronsa. Jos joukkue haluaa myöhemmin perua heille jo myönnetyn vuoron, he ovat itse velvollisia selvittämään vaihtoehtoisen käyttäjän vuorolleen tai ovat vastuussa käyttämättä jääneen vuoron kustannuksista.

E1- ja sitä nuoremmissa ikäluokissa seura jakaa saman ikäluokan harjoitusryhmille yhtä paljon jääaikaa. D2- ja vanhempien ikäluokkien ”kakkosjoukkueille” taataan jäävuoroja niin paljon, että mielekäs harrastaminen on mahdollista.

5.13. MAALIVAHDIN VARUSTEET

Joukkue hankkii maalivahdille vähintään:

• Maalivahdin säärisuojat
• Rintapanssarin
• Kilven tai räpylän

Varusteiden ensisijainen hankintatapa on kierrättää varusteet seuran ikäryhmien välillä. Muut varusteet maalivahdin vanhemmat hankkivat muiden pelaajien tavoin. Varusteiden hankinnassa tulee kysyä neuvoa joukkueen maalivahtivalmentajalta tai seuran maalivahtikoulutuksesta vastaavalta.

5.14. LOGO JA EDUSTUSASUT

Logo on seuran virallinen tunniste. Sitä ei voi käyttää missään yhteydessä ilman seuran lupaa. Luvan käyttöön antaa hallitus.

Yhtenäiset asut tekevät joukosta joukkueen. Seuran nimeä ja logoa kantavat edustusasut hyväksyy hallitus. Tuotteiden myynnistä vastaavat yhteistyökumppanit, joille yksinmyyntioikeus on sopimuksessa myönnetty.

Turkoosi pelipaita on seuran edustusasu, jota tulee käyttää jokaisessa kotiottelussa. Vierasottelussa, jossa molemmilla on lähes samanväriset paidat, vierasjoukkue vaihtaa pelipaidan. Joukkue saa ykköspelipaidat emoseuralta, joka myy myös mainokset pelipaitaan. Joukkueella on oikeus myydä mainoksia housuihin, kypärään ja sukkiin. Mainostajat eivät voi olla seuran yhteistyökumppaneiden kanssa samalla alalla kilpailevia yrityksiä, esim. ei kilpailevaa urheiluliikettä tai vakuutusyhtiötä. Seuran peliasun värit ovat valkoinen kypärä, turkoosi paita, mustat housut ja turkoosit sukat.

5.15. KYSYMYKSET JA ONGELMANRATKAISUMENETELMÄ

Näissä pelisäännöissä esitetyt asiat voivat herättää kysymyksiä, tulkinnanvaraisuuksia ja käytännön tekemisessä voi ilmetä epäselvyyksiä, joihin ei saa suoraa vastausta tätä lukemalla. Seuran puheenjohtaja, hallituksen jäsenet  ja toimiston työntekijät vastaavat yleiseen toimintaan liittyviin kysymyksiin. Urheilutoimintaan liittyvissä kysymyksissä kannattaa pelaajien ja vanhempien ensin kääntyä joukkueen johtoryhmän tai seuran valmennus-/junioripäällikön puoleen. Mikäli ongelmat eivät ratkea keskustelemalla asianomaisten kesken, on mahdollista pyytää apua ja neuvoa ongelmanratkaisuryhmältä (puheenjohtaja, valmennuspäällikkö ja erikseen nimetty kolmas henkilö) tai seuran hallitukselta asian luonteesta riippuen.

Pelaajia koskevissa kurinpidollisissa ongelmatilanteissa tulee noudattaa vaiheittain siihen käytettävää toimintamallia:

Pelaajan toistuvasti rikkoessa seuran tai joukkueen pelisääntöjä vastaan,

1. Vaihe
Pelaajan kanssa keskustellaan ja tuodaan esille asiat, joissa hänen tulee jatkossa toimia toisella tavalla. Tarvittaessa pelaajan voi käskeä sivuun sovituksi ajaksi kesken harjoituksen tai pelin.

2. Vaihe
Pelaaja voidaan poistaa kokonaan kyseisestä harjoitus- tai ottelutapahtumasta. Asiasta tulee viipymättä keskustella pelaajan kanssa, jotta hän tiedostaa tilanteeseen johtaneen menettelyn perusteet, sekä saattaa asia myös joukkueen muiden johtoryhmän jäsenten ja vanhempien tietoisuuteen.

3. Vaihe
Pelaajalle voidaan langettaa harjoittelua ja pelaamista koskeva kielto määräajaksi (1-2 viikkoa). Päätöksen voivat tehdä joukkueen johtoryhmän jäsenet keskenään käytyään asiaan johtaneet seikat ensin harkiten yhdessä lävitse. Päätös tulee perustella viipymättä pelaajalle ja vanhemmille sekä saatettava asia valmennuspäällikön tietoon.

4. Vaihe
Pelaajan ja vanhempien kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen voidaan pelaaja erottaa seurasta, jos edellisten vaiheiden jälkeen pelaajan toiminnassa ei ole edelleenkään havaittavissa halua muuttaa toimintaansa toivottuun suuntaa. Seurasta erottamisen päättää lopullisesti hallitus, kuultuaan valmennuspäällikön, joukkueen johtoryhmän, pelaajan ja vanhempien mielipiteitä asiasta.

Seurassa olevaa ongelmanratkaisuryhmää voidaan käyttää myös asian eri vaiheiden käsittelyyn tilanteen sen vaatiessa.

6. KIEKKOREIPPAAN TALOUSTOIMINTA

Kiekkoreipas ry:n taloushallinto jakautuu kahteen osaan, emoseuraan ja joukkueisiin. Emoseura on keskusyksikkö, joka tuottaa kaikki järkeväksi ja tarpeelliseksi katsotut yhteiset palvelut. Tällaisia ovat mm. valmennuspäällikön ja muun valmennusjohdon palvelut, valmentajakoulutus ja materiaalit, liiton koulutus, jäävuorojen jako ja peliaikojen järjestely, kirjanpitopalvelut ja muut toimistopalvelut, kokoustilat toimiston yhteydessä, ykköspelipaita ja Pelicans seisomakausikortin järjestäminen.

Näistä aiheutuvat kulut katetaan sponsorituloilla, kaupungin avustuksella, Pelicansin tuella, joukkuemaksuilla ja jäsenmaksuilla.

6.1. JOUKKUEEN TALOUSTOIMINTA

Joukkue laatii kullekin toimintavuodelle budjetin pääsääntöisesti syyskuun loppuun mennessä. Joukkueiden on vuosittain suoriuduttava kaikista sitoumuksistaan. Toimintavuoden menot voivat olla tuloja suuremmat vain, jos joukkueella on aikaisemmilta vuosilta säästöjä, joilla vaje katetaan. Talousarvioon tulot ja menot budjetoidaan maksuperusteisina toimintakauden kuukausille siten, että joukkueen varat kullakin hetkellä riittävät peittämään kaikkia senhetkisiä velvoitteita. Joukkueiden budjettien hyväksymisestä vastaa seuran hallitus.

Seuran joukkueet rahoittavat kautensa suurimmaksi osaksi tekemällä erilaisia talkoita ja myymällä mainoksia Kiekkokirjaan. Näin vanhempien suoraan rahana maksama kausimaksu saadaan pidettyä kohtuullisena.

Tavoitteena on, että keväällä kauden päätyttyä joukkueella on tilillään vähintään 10 % seuraavan kauden budjetista. Näin siksi, että Kiekkokirjan ilmoitustulot ja usein myös talkootöiden tuotot ovat joukkueen tilillä vasta, kun kausi on jo pitkällä.

C-A -joukkueiden kauden loppusaldon tavoitteeksi on määritelty 1.250 €, jolla on haluttu varmistaa seuraavan kauden C1-A -joukkueiden yhtenäinen alkusaldo.

Seuraavassa on läpileikkaus edustusjoukkueiden kausibudjetin jakautumisesta.

Menot:
Jäämaksut 25 %
Matkustuskulut 20 %
Asusteet ja varusteet 15 %
Valmennuskulut 10 %
Joukkue- ja jäsenmaksut 5 %
Pelipassit ja sarjamaksut 5 %
Erotuomarikulut 5 %
Muut kulut 15 %

Tulot:
Kausimaksut 70 %
Talkootulot 15 %
Julkaisu- ja mainostulot 10 %
Muut tulot 5 %

Budjetin toteutumisesta tiedotetaan vanhemmille vähintään neljä kertaa kaudessa tai kun joukkueen toiminnan ja talouden kannalta tärkeätä asiaa ilmaantuu. Joukkueen varojen käyttöä valvovat joukkueenjohtajat ja rahastonhoitaja. Kokonaisvastuu kauden toiminnasta on kaikkien mukana olleiden pelaajien vanhemmilla.

6.2. JOUKKUEEN RAHAT JA OMAISUUS

Kaikki joukkueen rahat ja omaisuus, jotka on maksettu, kerätty tai hankittu talkoita tekemällä on seuran omaisuutta, joka on joukkueen käytössä. Jokainen joukkue tekee oman kirjanpidon, joka liitetään Kiekkoreipas ry:n kirjanpitoon. Hoppy Hockeyta käsitellään tässä yhteydessä kuin yhtä edustusjoukkuetta.

Kausimaksun suuruuden päättää joukkueen vanhempainkokous joukkueenjohdon budjettiehdotuksen perusteella. Tarkoitus on, että kausimaksu on kohtuullinen ja suurin osa joukkueen tarvitsemasta rahasta kerätään talkoita tekemällä, Kiekkokirjaan ilmoituksia myymällä ym. Kesäajalle on syytä määrätä oma kausimaksu, joka peittää kesäkauden kulut. Tämä siksi, että joukkueen vahvuus saattaa olla suurempi kesäajan. Kesäkausimaksun tulisi kattaa kulut siihen asti, kun lopullinen joukkue tehdään.

Kausimaksu pelaajan ollessa estynyt osallistumasta joukkueen toimintaan: Mikäli pelaaja, esim. loukkaantumisen takia, ei pysty osallistumaan joukkueen toimintaan 30 päivään (tai enemmän), pelaajan ei tarvitse maksaa täyttä kausimaksua joukkueelle tältä ajalta. Joukkueen johtoryhmällä on tapauskohtainen harkintavalta ja tarvittaessa asia ratkaistaan seuran toiminnanjohtajan johdolla.

Talkoilla tehdystä varainhankinnasta, mukaan lukien mainosmyynti tai muu myyntityö, ei voida myöntää henkilökohtaisia kausi- tmv. maksualennuksia tai -etuja, sillä se voidaan tulkita verotusmielessä henkilökohtaiseksi tuloksi.

Osallistumalla joukkueen järjestämiin talkootöihin, joiden tuotto kertyy koko joukkueen hyväksi, voidaan vaikuttaa kerättävän kausimaksu suuruuteen. Talkootyö on luonteeltaan tilapäistä tai satunnaista, ilman toimeksiantajan työnjohtoa tai valvontaa suoritettavaa ja ilman erityistä ammattitaitoa vaativaa työtä, johon toimeksiantaja ei saa nimetä tai hyväksyä talkooväkeä. Työnsuorittajat eivät voi ”korvamerkitä” hankkimiaan varoja omaan käyttöönsä esimerkiksi omien matka- ja harrastuskulujen maksamiseksi. Pitkäaikaista, jatkuvaa, laajaa talkootyötä saatetaan lukea verotettavaksi yritystoiminnaksi.

Perhettä, jolla on taloudellisia vaikeuksia, tulee joukkueen mahdollisuuksien mukaan auttaa niin, että pelaajan ei tarvitse lopettaa pelaamista. Seuralla on myös rahasto, josta voi anoa tukea kausimaksuihin.

6.3. JOUKKUEEN PANKKITILIN KÄYTTÖOIKEUS

Kiekkoreippaan pankkitili, joka on joukkueen nimissä ja käytössä vaatii tilille käyttäjät. Tilinkäyttäjät valitsee vanhempainkokous. Yleensä käyttäjiä ovat rahastonhoitaja ja joukkueenjohtajat, joiden täytyy hoitaa joukkueen raha-asioita. Pankki hyväksyy käyttöoikeuden vasta, kun sen on hyväksynyt Kiekkoreipas ry:n hallitus.

Joukkueenjohtaja toimittaa vanhempainkokouksen pöytäkirjan toimistolle hallituksen sihteerille, joka ottaa sen esille seuraavassa hallituksen kokouksessa. Hallituksen kokouksen pöytäkirjaotteen joukkue toimittaa pankkiin.

6.4. MYYNTI JA TALKOOT

Joukkue ei voi ottaa mitään tuotteita välitysmyyntiin tai suorittaa palveluita ilman Kiekkoreippaan hallituksen lupaa. Tämä siksi, että tapahtumasta voi syntyä veroseuraamuksia koko seuralle. Joukkueen on toimittava hyvissä ajoin, koska asiasta voidaan joutua hakemaan ennakkopäätös verottajalta.

Talkootöistä on hyvä tehdä kirjallinen sopimus teettäjän kanssa. Sopimuksen voi seuran puolesta allekirjoittaa vain nimenkirjoittajat. Arpajaisten suhteen noudatetaan arpajaislakia. Lisätietoja antavat seuran toiminnanjohtaja ja toimistopäällikkö.

Emoseuran järjestämiä talkoita ovat mm. rakettimyynti sekä jäähallinkioskitalkoot. Mikäli joukkue kieltäytyy osallistumasta seuran järjestämään talkootyöhön, menettää tämä joukkue mahdollisuuden osallistua myöhempinä vuosina seuran osoittamiin talkoisiin.

6.5. JOUKKUEEN HANKINNAT

Seuran nimiin voi varuste- ym. hankintoja tehdä vain etukäteen tehdyllä hallituksen päätöksellä. Mikäli joukkueen toimihenkilöt tilaavat tavaraa laskuun, he tai joukkue vastaavat siitä henkilökohtaisesti.

Joukkue päättää sekä maalivahdin että kenttäpelaajien mailahankintojen käytännöstä.

6.6. JOUKKUEEN = SEURAN RAHAVAROJEN JA OMAISUUDEN SIIRTYMINEN

Joukkueen rahat ja omaisuus siirtyvät kauden päätyttyä joukkueen mukana seuraavan kauden pohjakassaksi joukkueen käyttöön. Mitään "korvamerkittyjä" rahoja ei saa olla. B ja C1 -juniorijoukkueiden rahat ja omaisuus periytyvät vastaavien uusien B -juniorijoukkueiden käyttöön siirtyvien pelaajien suhteessa. Kun C1 -joukkue yhdistyy kauden alussa B:n vanhemman ikäluokan kanssa uudeksi B -joukkueeksi, alkusaldoon perustuvaa kausimaksujyvitystä ei sovelleta, edellyttäen, että C ja B -joukkueiden rahasaldot ovat tavoitteen mukaiset 1250 €. Saldolla tarkoitetaan tässä saldoa, joka jää, kun päättyneen kauden kaikki velvoitteet on maksettu. Ko. joukkueiden johto on vastuussa tavoitteen täyttymisestä.

Tilanteessa, jossa toinen joukkue on rahaton ja toisella on rahaa, rahoituslaskelma tehdään laskennallista 1250 euron alkusaldoa käyttäen, ts. ”ylisuuresta” alkusaldosta ei hyvitetä.

6.7. TALOUDELLISET ASIAT PELAAJASIIRRON YHTEYDESSÄ

Pelaajan mukana ei siirry edelliseen joukkueeseen hankittua / maksettua rahaa, varusteita tai muuta omaisuutta. Varusteet, jotka on ostettu joukkueen yhteisillä rahoilla, ovat joukkueen / seuran omaisuutta.

Esim.
Pelaaja siirtyy 2-joukkueeseen ja hänellä on 1-joukkueen hänelle ostamat pelisukat. Pelaaja jättää sukat 1-joukkueelle.

Esim.
Joukkueiden muodostaminen on vielä vaiheessa ja pelaaja kokeilee mahtumistaan 1-joukkueeseen. Vanhemmat ovat keränneet Kiekkokirjaan ilmoituksia 2-joukkueen nimissä 300 eurolla. Pelaaja siirtyy 1-joukkueeseen ennen kirjan ilmestymistä. Siitä seuraa, vanhempien keräämät ilmoitukset tulevat 1-joukkueen hyväksi.

Esim.
Jos pelaajakartoitus tulee esille kirjan ilmestymisen jälkeen ja pelaaja lopulta siirtyy 1-joukkueeseen. Vanhemmat ovat keränneet Kiekkokirjaan syksyllä 300 euron edestä ilmoituksia, jotka 2-joukkue on laskuttanut. Ilmoitustulot jäävät 2-joukkueelle.

Esim.
Vanhemmat ovat maksaneet kauden alussa koko kausimaksun joukkueensa tilille ja pelaaja siirtyykin jouluna toiseen joukkueeseen. Kausimaksusta osa on jo käytetty eli arvioidaan paljonko ja käyttämätön osa siirretään uuden joukkueen tilille.

6.8. JOUKKUEEN LOPPUMINEN TAI JAKAUTUMINEN

Varat, jotka on maksettu, kerätty tai jollain muulla konstilla hankittu, ovat Kiekkoreippaan omaisuutta, joka on joukkueen käytössä. Joukkue ei voi palauttaa yhdistyksen tilillä olevia varoja yksityishenkilöille. Lopettava joukkue voi myydä yhdistyksen omaisuutta, teroituskoneen, maalivahdinvarusteita tai muuta vastaavaa, joka on joukkueen varoilla hankittu. Edellä mainittu myynti on mahdollista, kun tavarat myydään jollekin toiselle Kiekkoreippaan edustusjoukkueelle tai Hoppy Hockeylle. Kuitenkin lopettavilta C-juniorijoukkueilta tulee siirtyä B-junioreihin vähintään seuraavanlainen omaisuus:

• Joukkueen teroituskone
• Ensiapu- ja lääkelaukku sisältöineen
• Joukkueen hankkimat maalivahtien varusteet (polvisuojat, rintapanssarit, kilvet/räpylät). Maalivahdin varusteet siirtyvät maalivahdin mukana siihen Kiekkoreippaan joukkueeseen, missä maalivahti seuraavana kautena pelaa. Maalivahdin lopettaessa varusteet siirtyvät seuraavan ikäluokan joukkueeseen.

7. HOPPY HOCKEY

Hoppy Hockeyn pääsääntöisenä tehtävänä on järjestää jääkiekkotoimintaa lähellä ja edullisesti, sekä tarjota kaikille 4-20 -vuotiaille lapsille ja nuorille mahdollisuus harrastaa jääkiekkoa oman tasonsa ja halunsa mukaan.

Toiminnan avainsanoja ovat:

• Kaikille
• Hauskaa
• Edullisesti

Hoppy Hockey muodostaa seuran sisällä oman ”joukkueensa”, johon kuuluvat:

• Leijonakiekkokoulu (4-7 -vuotiaat pojat ja tytöt)
• Hoppy Hockey -joukkueet (F-C -juniorit)
• Harrastejoukkueet (B ja A -nuoret)

Hoppy Hockeyn ilmoittautumiset järjestetään syksyllä ja ilmoittautuneista tehdään joukkueita ikäryhmittäin. Toiminta käynnistyy viikoittaisella oheisharjoittelulla, koulujen saleissa tai ulkokentillä. Jääharjoittelu käynnistyy lokakuussa ja pelit alkavat marraskuussa.

Hoppy Hockey joukkueista muodostetaan aloittava harjoitusryhmä F2 -ikäluokkaan sekä aloittavat edustusjoukkueet F1-ikäluokkaan. E-C -junioreissa pyritään pelaajaseurannan ja -kartoitusten kautta selvittämään mahdollisia edustusjoukkuetoiminnasta kiinnostuneita, kehittyneitä ja kyvykkäitä pelaajia.

7.1. ORGANISAATIO

Seuran hallitukseen kuuluu Hoppy Hockeyn edustaja ja toimintaa johtaa seuran toiminnanjohtaja. Urheilutoiminnasta vastaa seuran junioripäällikkö. Seura pyrkii osoittamaan kaikille joukkueille valmentajat. Suunnittelua ja toimeenpanoa varten valitaan jokaisesta joukkueesta joukkueenjohtaja, jotka vastaavat tiedonkulusta joukkueen ja seuran, pelaajien, vanhempien ja valmentajien välillä. Hoppy Hockey Liigojen (F-C -juniorit) toimintatavat sovitaan yhteistyöseurojen kokouksessa.

7.2. LEIJONAKIEKKOKOULU

Leijonakiekkokoulu on tarkoitettu 4-7 -vuotiaille pojille ja tytöille. Kiekkokoulu toimii sunnuntaisin jäähallissa. Kiekkokoulun tarkoituksena on koulutettujen ohjaajien johdolla:

• Opettaa luistelun perusteet
• Opettaa toimimaan ryhmässä
• Tarjota myönteisiä liikuntakokemuksia
• Tarjota turnauspäivä Leijonaliiga-peleineen
• Tarjota mahdollisuus liittyä mukaan seuran toimintaan

7.3. HOPPY HOCKEY LIIGAT (F-C -juniorit)

Hoppy Hockey Liigat on tarkoitettu kaikille Päijät-Hämeen alueen seurojen joukkueille. Joukkueet ja sarjat muodostetaan syksyisin ilmoittautumisten mukaan. Tarkoituksena on muodostaa toimivia sarjoja lähialueella. Kiekkoreippaan joukkueet harjoittelevat ja pelaavat jäähallissa vähintään kerran viikossa. Lisäksi joukkueilla voi olla saliharjoituksia sekä talvisin jääharjoituksia ulkojäillä.

7.4. HARRASTEJOUKKUEET (B ja A -nuoret)

Hoppy Hockey tarjoaa mahdollisuuden jatkaa jääkiekkoharrastusta aikuisikään saakka. B ja A -nuorten joukkueet muodostetaan syksyllä ilmoittautumisten mukaan. Joukkueet tekevät oman toimintasuunnitelman ja osallistuvat parhaaksi katsomiinsa sarjoihin.

7.5. KASVATUKSELLISET TAVOITTEET

• Yksilön henkinen kasvu
• Sosiaalisuuteen kasvaminen
• Positiivisen ilmapiirin luominen
• Urheilullisen elämäntavan omaksuminen

7.6. URHEILULLISET TAVOITTEET

• Monipuolisten liikunnallisten taitojen kehittäminen
• Jääkiekkotaitojen kehittäminen
• Tasavertainen pelaamismahdollisuus
• Mahdollisuus siirtyä perustettaviin tai vanhempiin edustusjoukkueisiin kunkin pelaajan kykyjen ja halujen mukaan

7.7. TALOUSTOIMINTA

Hoppy Hockeyn tilinpito käsitellään saman tilikartan ja samojen tiliöinti- ja aikataulusääntöjen mukaan kuin seuran muidenkin joukkueiden. Seuraavassa on läpileikkaus Hoppy Hockeyn kausibudjetin jakautumisesta.

Menot:
Jäämaksut 35 %
Joukkue- ja jäs.maksut 30 %
Henkilöstökulut 15 %
Valmennuskulut 5 %
Pelipassit 5 %
Muut kulut 10 %

Tulot:
Kausimaksut 80 %
Sarjamaksut 10 %
Julkaisu-, ym. tulot 10 %

8. AIKUISTEN HARRASTETOIMINTA

Kiekkoreipas järjestää aikuisten harrastekiekkotoimintaa, joka on suunnattu ensisijaisesti seuran omien junioreiden vanhemmille. Toiminta mahdollistaa jääkiekon harrastamisen hyvissä olosuhteissa ja pienillä kustannuksilla. Naisille ja miehille on omat harrasteryhmät.

9. PELICANSTIE

Pelicanstie on lähialueen seurojen yhteistyöhanke, jolla pyrimme kasvattamaan alueen pelaajia heti varhaisessa vaiheessa kilpa- ja huippu-urheilun lähtökohdista, kohti Pelicansin liigajoukkuetta. Yhteistyö on laajentunut monitahoiseksi kokonaisuudeksi ja tarkempi kuvaus hankkeesta löytyy erillisestä linkistä nettisivuiltamme. Muutamia konkreettisia yhteistyöasioita Pelicanstie hankkeeseen liittyen ovat mm. Päijät-Hämeen seurojen pelisäännöt, tehostettu harjoittelutoiminta D-junioreille, harrastajamäärien lisääminen/seuranta ja valmentajien teemakoulutukset.

Kaudelle 2010–2011 lähdettäessä yhteistyössä ovat mukana seuraavat seurat: Pelicans, Kiekkoreipas, Heinolan Kiekko, Pelicans 2000 Hollola, Nastolan Kiekko, Kanavan Pallo, Vesikansan Kiekko ja Mäntsälän Jää-Tiikerit. Näiden kasvattajaseurojen C-junioreilla ja nuoremmilla pelaajilla, on kaikilla pelipaidassa Pelicansin logo, merkkinä yhteistyöstä.

10. YHTEISTOIMINTASEURAT JA -MUODOT

Kiekkoreippaalla on useita yhteistyötahoja, joiden kanssa pyritään kehittämään yhteisesti alueen seuratoiminnan tasoa. Tavoitteena on luottamuksellisen vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan kautta luoda hyvä ilmapiiri, jonka toivotaan välittyvän yhteisissä tapaamisissa ja toimissa.

Yhteistoimintaa yli lajirajojen harjoitetaan mm. FC Kuusysin ja FC Reippaan jalkapalloseurojen kanssa. Kiekkoreipas ja edellä mainitut jalkapalloseurat solmivat 26.9.2002 yhteistoimintasopimuksen, jonka pääkohtia on esitetty alla olevassa tekstissä.

Seurojen tavoitteena on tarjota nuorille mahdollisuus harrastaa edustamaansa lajia kullekin nuorelle sopivalla tasolla ja tarjota eteenpäin pyrkiville, kyvykkäille ja motivoituneille pelaajille edellytyksen kehitykselle.

Sopijapuolet pitävät tärkeänä, että nuoret voivat mahdollisimman pitkään harrastaa aktiivisesti useampia urheilulajeja.

Ikäluokat: C-juniorit ja nuoremmat

Kilpailukaudet: Jalkapallo 15.4.–30.9. ja joissain sarjoissa 15.10. asti
Jääkiekko 01.10–15.4. ja joissain sarjoissa 15.9. alkaen

Periaatteet: Molempia lajeja pidetään tasavertaisina niin pitkään kuin mahdollista. Lajivalinnan tulee syntyä itsestään ja olla pelaajien oma valinta.

Lajin kilpailukausi määrittää sen, kumman lajin ehdoilla mennään. Kilpailukauden lajin tapahtumat menevät toisen lajin tapahtumien edelle.

Poikkeukset edelliseen on sovittava tapauskohtaisesti valmentajien kanssa ja valmentajien keskenään. Palaverit seurojen yhdyshenkilöiden, joukkueenjohtajien ja valmentajien kesken pidetään pari kertaa vuodessa.

Valmentajien tulee kertoa omassa joukkueessaan muille pelaajille, miksi joku pelaaja ei ole jossain harjoituksissa tai muissa tapahtumissa mukana tämän ollessa toisen lajin harjoituksissa tai ottelussa.

Peliaikaa täytyy taata jokaiselle tasapuolisesti pelaajan toimiessa seuran ja joukkueen sopimien pelisääntöjen mukaisesti. Pelaajan tulee hoitaa ilmoitusvelvollisuutensa poissaoloista osallistuessaan samanaikaisesti toisen lajin tapahtumiin. Toisen lajin harjoitukset ovat samanarvoisia tapahtumia keskenään.

Toisen lajin harrastus ei sulje pois mahdollisuutta olla toisen lajin ”edustusjoukkueessa” mukana, mikäli kyvyt antavat myöten.

Kilpailukauden ulkopuolella pelaajan ja molempien lajien valmentajien tulee keskustella mahdollisuudesta käydä lajiharjoituksissa esim. kerran viikossa tuntuman ylläpitämiseksi lajiin ja kavereihin.

11. JÄÄKIEKKOILIJAN YMPÄRISTÖVAIKUTTAMINEN

Kiekkoreippaassa suositaan ympäristöystävällistä ajattelua. Joukkueiden, pelaajien, toimihenkilöiden sekä vanhempien tulee toiminnassaan ottaa huomioon ympäristötekijät. Meistä jokainen pystyy pienelläkin panostuksella vaikuttamaan mm. energian kulutukseen, jätteiden lajitteluun sekä luonnon saastumiseen. Ympäristöstä huolehtiminen kuuluu myös kiekkoilijan arkipäivään!

11.1. LIIKENNE

Pyritään välttämään turhaa autoilua järkevällä suunnittelulla ja tiedottamisella.

• Perustetaan kimppakyytirinkejä
• Suositaan julkisia liikennevälineitä, polkupyöriä tai kuljetaan jalan
• Pelimatkoille lähdetään busseilla tai junalla

11.2. ENERGIA

Miten voidaan vaikuttaa energian tuhlaukseen?

• Pukeudutaan vuodenajan mukaan
• Pidetään valot ja muut laitteet päällä vain tarvittaessa
• Käytetään energiansäästölamppuja
• Suositaan uusiutuvia energianlähteitä hyödyntäen tuotettua energiaa

11.3. MATERIAALIN KÄYTTÖ

Raaka-aineet:

• Suositaan ympäristöystävällisiä ja kotimaisia materiaaleja
• Suositaan lähellä tuotettuja tuotteita ja materiaaleja
• Pyritään veden ja energian kulutuksen minimointiin
• Hankitaan tuotteet suurissa erissä
• Hankintoja tehtäessä otetaan huomioon tuotteen koko elinkaari
• Suositaan ympäristömerkittyä sekä luomuruokaa
• Vähennetään (= lopetetaan) kertakäyttötuotteiden käyttö (omat juomapullot yms.)
• Vähennetään paperinkulutusta

Kierrätys ja uusiokäyttö:

• Suositaan uusiotuotteita
• Kierrätetään ja uusiokäytetään tuotteita ja materiaaleja tehokkaasti (kierrätyspäivät)
• Kunnostetaan ja huolletaan urheiluvälineitä

Jätehuolto:

• Minimoidaan syntyvien jätteiden määrä (kertakäyttökulttuuri pois)
• Suositaan vähän pakattuja tuotteita ja materiaaleja (eväiden pakkaus)
• Lajitellaan syntyvät jätteet (myös bussimatkoilla)
• Toimitetaan ongelmajätteet asianmukaisiin paikkoihin
• Viedään roskat aina roska-astioihin (myös pelimatkoilla)
• Suositaan tiedotuksessa sähköpostia ja puhelimen käyttöä
• Hankitaan tuotteita vain todelliseen tarpeeseen
• Hankitaan kestäviä tuotteita

Veden kulutus:

• Suositaan lyhyitä suihkuja ja sammutetaan hanat / suihkut saippuoinnin ajaksi

12. VANHEMPIEN TUKI LASTEN HARRASTUKSESSA

12.1. ÄIDIN JA ISÄN ROOLI

• Muistan, että lapseni pelaa jääkiekkoa, koska hän haluaa sitä ja se on hänestä kivaa
• Ymmärrän, että ottelut kilpailullisesta luonteestaan huolimatta ovat tärkeä osa jääkiekon oppimisessa. Jokaisen onnistuneen suorituksen takana on monta epäonnistunutta yritystä
• Opetan lastani pelaamaan sääntöjen mukaan ja ratkaisemaan riidat puhumalla
• Opetan lapselleni, että tärkeintä ei ole voittaminen vaan parhaansa tekeminen
• Kohtelen lastani voittajana jokaisen ottelun jälkeen kannustamalla ja kehumalla hyvistä suorituksista
• En nöyryytä lastani, enkä huuda hänelle kun hän tekee virheitä tai pelaa huonosti
• Annan tunnustusta ottelussa tehdyille hyville suorituksille, sekä oman joukkueen että vastustajan
• En arvostele tuomareita tai epäile heidän rehellisyyttään
• Ymmärrän valmentajan tärkeän merkityksen lapseni kasvatuksessa. Pyrin tukemaan valmentajaa hänen omalla ajallaan tekemässään arvokkaassa työssä
• Tiedostan aikuisena esimerkkini merkityksen ja pyrin osaltani sitoutumaan joukkueen yhteisiin toimintatapoihin osallistuessani sen toimintaan
• Osallistun aktiivisesti joukkueen pelisääntökeskustelutilaisuuksiin, jota kautta voin omalta osaltani vaikuttaa joukkueen tapaan toimia seuran pelisääntöjen mukaisesti
• Olen tietoinen seuran ongelmanratkaisuryhmästä, joka on ainut oikea paikka käsitellä kaikenlaisia seuratoimintaan liittyviä ristiriitaisia asioita
• En esiinny joukkueen tilaisuuksissa alkoholin vaikutuksen alaisena ja vältän näkyvää tupakkatuotteiden käyttöä

12.2. KATSOJA

• Ymmärrän, että pelaajat pelaavat jääkiekkoa, koska se on heistä kivaa. He eivät pelaa ainoastaan viihdyttääkseen minua
• Olen odotuksissani realisti. Muistan, että pelaajat eivät ole ammattilaisia, eikä heitä voi näin ollen myöskään arvioida samoja kriteerejä käyttäen
• Kunnioitan tuomareiden päätöksiä ja kannustan pelaajia tekemään samoin
• En naura pelaajille enkä halveksu heitä ottelussa tehtyjen virheiden vuoksi. Kannustan positiivisesti ja rakentavasti
• Osoitan kunnioitusta myös vastustajaa kohtaan, sillä ilman heitä ei olisi koko ottelua
• En käytä huonoa kieltä, enkä kiusaa pelaajia, valmentajia, tuomareita, toimihenkilöitä tai muita katsojia
• En huuda kentälle taktisia ohjeita peleissä enkä harjoituksissa, vaan jätän sen valmentajien tehtäväksi

TIESITKÖ, ETTÄ LAPSI...

jota arvostellaan ankarasti, oppii tuomitsemaan

joka kokee vihamielisyyttä, oppii tappelemaan

jolle nauretaan, tulee araksi

joka joutuu häpeämään, tuntee itsensä syylliseksi

jota kohdellaan suvaitsevasti, oppii olemaan kärsivällinen

jota kannustetaan, oppii luottamaan itseensä

jota kiitetään, oppii antamaan arvoa

joka tuntee turvallisuutta, oppii luottamaan kanssaihmisiinsä

joka hyväksytään ja jota kohdellaan ystävyydellä,

oppii tuntemaan rakkautta maailmassa.